Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
28293031123
45678910
11121314151617
18192021222324
2526272829301

RSS

       

  

      

 27.05.2018 20:24


Kommentoi



 Tilavierailut alkavat kesäkuun alusta !
23.05.2018 14:24

Avoinna kesäkuun alusta juhannukseen 2018 arkisin 10 - 15 ja muulloin sopimuksesta. Lisää tietoa löytyy fb sivuilta.

Tervetuloa !

tilauksesta kehräys-, huovutus- tai kasvivärjäyskursseja pienille ryhmille

 


Kommentoi



 01.03.2018 17:47 | Tarja

Peitto jota aloin jo vuosi sitten tekemään. Mietin mihin käyttäisin ne vyyhdit mitä olen vuosien varrella kehrännyt omista eläimistäni jä tässähän se sitten on ... Jokaisella palalla on nimi sillä tiedän mistä kanista, koirasta tai lampaasta neliön keskusta on tehty. Neliöt on reunustettu langoilla joirta olen kehräyttänyt omista lampaista ja palat yhdistän langalla joka on teetetty omista kaneista.Värit on kasveista ja itse värjätty. Nyt kun on ollut kylmä on ollut oivallista aikaa tehdä tämäkin pikkuhiljaa valmiiksi... tosin yhdistäminen on vielä hiukan kesken.

Lypsylle olen saanut uuden kaverin. Aikoinaan Miina (ensimmäinen serramme)istui usein lypsyoöydän takana, mutta nyt on eräs lihava hiiri ottanut sen paikan. Kissat siis ovat edelleen sisällä odottamassa kesää ja lämpöisempää ilmaa. Nykyisiä serroja en ainakaan vielä voi ottaa lypsylle mukaan. 

Kolme kertaa päivässä saa vaihtaa kaikille eläimille lämpöisen veden ja samoin kolme kertaa päivän aikana vien niille heinät. Näin pakkasilla on tärkeää, että ruoka ei lopu missään kohtaa kesken eli heinä on oltava jatkuvasti tarjolla (tosin se on kyllä muulloinkin). Pässit on keränneet allensa paksun heinämaton johon ne yöksi kaivautuvat vierekkäin nukkumaan ja uuhet tekevät samoin. Vuohilla onkin niin lämmin tila, että vain pahimmilla pakkasilla saattaa ohut jääkerros ilmaantua sankojen päälle. 

Päivisin lämpiää jo ihanasti, kun aurinko paistaa ja kyllähän talvinen luonto on nyt kauneimmillaan. Pakkasen lauhduttua päivää kohti tuonkin vuohia jaloittelemaan ulkotarhaan ja silmät ummessa ne nauttivat auringon lämmöstä. 


 - Tarja | Kommentoi



 Pakkasta ja pupuja
20.02.2018 09:05 | Tarja

Taas on kylmä ... Aamuisin kun repii puolittain jäistä paalia auki talikolla, sitä usein miettii mikä on saanut ihmisen näihin näin hurahtamaan. Nämä eläimet tällä hetkellä ovat kuitenkin puolittain harrastus, puolittain työ.Toisin sanoen lopettaa voisin milloin vain, mutta toisaalta ...ilman noita karvakorvia olisi kuitenkin niin ankeaa etten sitä tee. No, tätähän tämä Suomen talvi on ja onhan luonto nyt kaunis. 

Remun jalka on edelleen kunnossa ja pikkuhiljaa alkaa jotkin asiat jo mennä korvien väliin. Pianhan Remukin on jo vuoden vanha. Remu on oppinut aika hyvin pysymään mukana jo töissä. No joskus lähtee pellolle tai metsään ihmettelemään omin päin, mutta on jo alkanut totella aika hyvin luoksetulokäskyä. Serrahan on laillansa omapäinen koira ja älykäs se on kyllä. Tuo älykkyys ja omapäisyys on varmaan ne asiat mitkä meitä tässä rodussa eniten viehättääkin. Mimmi on aina ollut paljon rauhallisempi kuin Remu, mutta tarpeen vaatiessa vauhtia löytyy ja kovasti se koittaa komentaa nuorempaa ...

Navettaan tuli pari uutta asukasta viime viikon lopulla. Kävin hakemassa kaksi pientä taviskania itselleni ja ehkä muillekkin siliteltäväksi ja syliteltäväksi. Toinen näistä kaneista on vielä arka, mutta toinen on aika rohkea. Kanit ovat iältään 1-3 vuotta (tarkkaa ikää ei tiedä) ja hain ne Kiikoisten löytöeläintalolta. 

 

 

 

 

 


 - Tarja | Kommentoi



 Laskiaista ...ja vähän muuta
12.02.2018 10:23 | Tarja

Eilen oli laskiaissunnuntai ja vuohilla oli huumoriaamu taas. Aavistivat häjyt varmaan, että olin menossa päivällä jonnekkin. Kaksi kertaa sain palauttaa pukin kaipuuta potevan pikku - Iitan tarhaan, kun tuli häntä iloisesti vispaten aina katsomaan mihin kaverit jäivät. Kaverit kun viipyivät lypsyn verran matkalla tarhaan. Helmi kuttu taas päätti tehdä karkaustempun pässien luo, kuten lähes aina kun pukin kaipuu tulee. Vuohillahan ei siis ole ollut koko talvena virta päällä aitauksessaa ja aidan korkeuskin on nyt 80 cm eli ei temppu eikä mikään pompata siitä yli. Ensimmäisen kerran kuitenkin vasta tänä talvena näin kävi.

Laskiaisen viettooni eilen kuului käynti muistisairaiden vanhusten luona Tevaniemessä. Pidin heille kehräysnäytöksen ja juttelimme lampaista, vuohista ym. tovin. Hieman tuntui hullulta pitää näytöstä ihmisille, jotka luultavasti kehräävät minua paremmin kunhan taas alkuun pääsisivät. Mukava päivä, vaihtelua minulle ja luultavasti heillekkin. Lupasin mennä toistekkin jos vain haluavat. 

Remun kipulääkkekuuri loppui muutama päivä sitten ja vauhti on sama kuin ennenkin ellei hieman parempi ... eli ei syytä huoleen ainakaan vielä. Ontuminenkin loppui täysin joten luultavasti oli kuitenkin vain venäyttänyt jalkansa jotenkin pomppiessaan. Lonkathan silti ovat huonot, joten lihomista pitää välttää ja lihakset täytyy pitää kunnossa. Lisäksi Remu nyt saa valmistetta mikä edesauttaa nivelien ja luuston kuntoa. 

Töitäkin olen koittanut taas tehdä ... rästihommia ja myyntituotteita esille tapahtumiin. 


 - Tarja | Kommentoi


©2018 Niittymäen elämää - suntuubi.com